|
|
|
|
|
|
MediPsyko
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puolisoiden sopeutuminen itsemurhaan on mahdollista
|
Märta Marjamäki tutki itsemurhan tehneiden henkilöiden puolisoiden selviytymisprosessia. Itsemurha vaikuttaa omaisiin ja varsinkin puolisoihin, joita psykologisessa mielessä voidaan pitää itsemurhan välillisinä uhreina. Itsemurhan tehneiden henkilöiden puolisoiden terveysriski on itsemurhamenetyksen jälkeen suuri. Tämä seurantatutkimus kohdistui puolisoihin, joiden avio-/avopuoliso teki itsemurhan 15 vuotta sitten.
Puolisoiden selviytymiskeinot
Puolisot kokevat itsemurhan jälkeen voimattomuutta, väsymystä, univaikeuksia sekä ahdistusta ja masentuneisuutta. Puolisoiden surussa korostuivat vihan tunteet, syyllisyys ja leimautuminen, toisaalta myös myönteiset tunteet, kuten helpotus. Läheisten tapaaminen, toisaalta eristäytyminen korostui sosiaalisessa voinnissa.
Vaikea asia oli itsemurhasta kertominen lapsille. Puolisoiden vointi parani selvästi vuosien myötä. Itsemurhan vaikutus saattaa kuitenkin näkyä puolison fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa vielä 15 vuotta itsemurhan jälkeen. Itsemurhan tehneiden henkilöiden omaisten terveyteen tulisi kiinnittää huomiota - itsemurhan jälkihoito on osa itsemurhien ehkäisytyötä.
Puolisoiden käyttämät selviytymiskeinot olivat yksilöllisiä. Hyvin yksinkertaiset ja arkisetkin keinot saattavat auttaa ihmisiä selviytymisprosessissaan. Lapsilla ja lastenlapsilla oli tärkeä rooli. Ystävistä vain kaikista läheisimmät olivat tärkeitä. Selviytymiskeinona mainittiin elämänkatsomus, kuten usko. Rutiineissa ja arjessa pysyminen, mutta myös aktiivinen muutoksen haku toimivat keinoina selviytyä. Muutoksista tärkeimmät olivat kouluttautuminen sekä asuinpaikan ja paikkakunnan vaihto.
Paras tuki ovat lähiomaiset, mutta ammattiapuakin on kehitettävä
Itsemurhan tehneiden henkilöiden puolisoiden paras tuki olivat perhe ja lähiomaiset. Tavallisin tuen muoto oli vuorovaikutuksellinen: läsnäoloa ja puhumista. Myös arkipäivän tuki oli puolisoille tärkeä. Tämän tutkimuksen omaiset saivat niukasti tukea ammattiauttajilta. Puolisoille ei tarjottu riittävästi ammatillista tukea, eivätkä heidän omat voimavaransa riittäneet tuen hakemiseen. Suru- tai vertaisryhmistä tutkimuksen puolisoilla ei ollut kokemusta, koska itsemurhat tapahtuivat aikaan, jolloin nämä auttamismuodot eivät vielä olleet kehittyneet.
Virallisten auttamisjärjestelmien tulee kehittää itsemurhan tehneiden henkilöiden omaisille tarkoitettuja tukikeinoja. Viisi keskeisintä seikkaa ammattiauttajien tuen järjestämisessä ovat: (a) omaisen tavoittaminen palvelujen tarjoamiseksi, (b) ammattituen aktiivinen tarjoaminen ja siitä vastuun ottaminen, (c) palvelujen vaihtoehdoista tiedottaminen, (d) omaisen tahdon kunnioittaminen ja (e) perheen lasten hyvinvoinnin huomioiminen.
Omaisten sopeutuminen vaikean menetyksen jälkeen on tämän tutkimuksen mukaan mahdollista. Tutkimuksen puolisoista 80 % oli sopeutunut hyvin 15 vuotta itsemurhan jälkeen. Osa omaisista kokee kuitenkin, ettei voi koskaan toipua läheisensä itsemurhasta. Elämän käännekohdista tärkeimpiä olivat uuden parisuhteen, uuden ammatin ja uuden työ- tai asuinpaikan löytäminen. Itsemurha kokemuksena ei koskaan häviä. Se on aina mukana "tulevaisuuden käsikirjoituksessa". Selviytymisprosessi on aina yksilöllinen, ja se voi olla monimutkainen, vaativa ja pitkäkestoinen. Surua ei voi ohittaa, mutta siitä voi toipua. Vaikea kokemus saattaa vahvistaa ihmistä ja olla jonkin uuden alku.
Tässä tutkimuksessa itsemurhan tehneiden henkilöiden omaisten tärkein neuvo muille oli, että itseään ei saa syyllistää eikä tapahtunutta pidä hävetä. Itsestään huolehtimista ja toisen ihmisen läsnäolon tärkeyttä korostetaan. Itselle tulee antaa aikaa. Omaisten muille samaan tilanteeseen joutuville antamat neuvot ovat erittäin arvokas lisä sekä ammattiauttamisen että vertaistuen kehittämisessä. |
|
MediPsyko 19.10.2007 9:53 Lähde Seurantatutkimus itsemurhan tehneiden henkilöiden puolisoiden selviytymisprosessista. Märta Marjamäki. Turun yliopisto. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|