|
|
|
|
|
|
MediPsyko
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Psykoosialttiit henkilöt ovat tunnistettavissa
|
Psykoosiin sairastumisalttiilla henkilöillä kyky selviytyä arkielämän haasteista on heikentynyt. Tämä koskee esimerkiksi opiskelua, työtä ja ihmissuhteita. Psykoosialttiuteen liittyy masennusta ja ahdistushäiriöitä sekä päihteiden käytön ja ruumiillisen oirehdinnan lisääntymistä. Koska psykoosialttiit ovat varsin monioireinen potilasryhmä, heidän hoitoonsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Vakavien mielenterveydenhäiriöiden varhaista toteamista ja hoitoa on kehitetty viimeisten vuosikymmenten aikana vauhdilla. Psykoosiriskissä olevat henkilöt voidaan kohtalaisella luotettavuudella tunnistaa hoitoon hakeutuneiden joukosta. Riskikriteereiden täyttyessä henkilöllä on näet noin 38 % riski sairastua psykoosiin seuraavan vuoden aikana.
Ensipsykoosiin sairastumisen riski on suurimmillaan nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Tunnistamisen kannalta oleellista on, että henkilöllä on alkanut esiintyä poikkeavaa ajattelua - esimerkiksi tunnetta siitä, että häntä seurataan tai vainotaan. Toinen oire ovat lievät havainnon häiriöt, esimerkiksi lyhytkestoiset kuuloharhat. Alustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että riskivaiheessa aloitettu lääkehoito tai psykoterapia voi estää tai ainakin viivästyttää varsinaisen psykoosisairauden, esimerkiksi skitsofrenian puhkeamista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen myös skitsofreniaa sairastavien lähisukulaisten neuropsykologisia tutkimuslöydöksiä. Heillä havaittiin häiriöitä avaruudellisessa työmuistissa sekä verbaalisessa työmuistissa. Verbaalisen työmuistin häiriö (tutkittava muistaa opeteltavassa sanalistassa olleen sellaisia sanoja, joita listassa ei ollut) ilmeni erityisesti niillä sukulaisilla, joilla tutkimushetkellä esiintyi myös psykoosialttiuteen liittyvää lievää psykoottista oireilua.
Terveydenhuoltojärjestelmässämme perustason (erityisesti kouluterveydenhuolto ja terveyskeskukset) keskeinen haaste on tunnistaa psykoosille alttiit nuoret ja nuoret aikuiset, ja ohjata heidät psykiatriseen hoitoon. Riittävän varhain aloitetulla hoidolla voidaan huonoa kehityssuuntaa muuttaa, ja parhaimmillaan estää vaikean sairauden puhkeaminen.
Tanja Svirskiksen väitöskirjatutkimus on osa kansainvälistä Detection of Early Psychosis -tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on tarkemmin kuvailla, millaisia ovat psykoosialttiit henkilöt. Tutkimusaineiston muodosti 157 tutkittavaa, joista osalla lähisukulainen sairasti vakavaa mielenterveyden häiriötä, osa oli hoitoon hakeutuneita potilaita, ja osa väestöverrokkeja. Psykoosialttiiksi arvioitiin 39 tutkittavaa. Heillä oli lievemmin oireileviin tutkittaviin verrattuna useampia hoidettavia mielenterveydenhäiriöitä, huonompi toimintakyky ja elämänlaatu sekä todennäköisemmin päihteiden ongelmakäyttöä ja ruumiillisia oireita. |
|
MediPsyko 11.10.2007 20:10 Lähde Clinical characterization of subjects vulnerable to psychosis (Psykiatriset ja neuropsykologiset löydökset psykoosialttiilla henkilöillä). Väitös: LL Tanja Svirskis. Turun yliopisto. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|