| |
| |
 |
|
| |
| |
MediPsyko
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Ehkäiseekö elämänhallinta sairastumista ja kuolemaa?
| |
Ihmisen koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta: sitä, kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Vahva koherenssin tunne on tärkeä tekijä stressinhallinnassa. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina eikä heti luovuta ja masennu.
Suomalaislääkäri Esko Poppius tutki, vaikuttaako elämänhallinnan kokemus miesten sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Onko vahvan koherenssin tunteen omaavilla miehillä vähemmän sepelvaltimotautia, syöpää ja tapaturmia kuin niillä, joilla koherenssin tunne on heikko? Entä onko kokonaiskuolleisuus pienempi miehillä, jotka kokevat hallitsevansa elämäänsä? Miesten sairastuvuutta ja kuolleisuutta seurattiin kahdeksan vuotta.
Koherenssin vaikutuksesta voidaan todeta yhteenvetona, että se vaihteli iän, ammatin ja sairauden mukaan. Vahva koherenssi näyttäisi suojaavan tapaturmilta, toimihenkilöitä sepelvaltimotaudilta ja työntekijöitä syövältä. Kokonaiskuolleisuuteen vaikuttavat klassiset elämäntapariskitekijät, joilla on kuitenkin yhteyttä koherenssin tunteeseen. Koherenssin tunne on siis stressinhallintaan liittyvä tekijä, minkä puute näkyy terveydelle vahingollisina huonoina elämänhallinnan keinoina.
Sairastavuus Huonon koherenssin omaavilla toimihenkilöillä oli korkea sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus (20.1 tuhatta henkilövuotta kohti), kun taas keskinkertaisen tai hyvän koherenssin omaavilla ilmaantuvuus oli pienempi (10.9 ja 12.3). Vastaavaa koherenssin vaikutusta ei ollut työntekijöillä. Vahvimman koherenssin omaavat sairastuivat vähiten syöpään (4.0) ja huonon koherenssin omaavat (5.6) eniten. Työntekijöillä erot olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta eivät toimihenkilöillä.
Tapaturmat Tapaturmien vaarasuhde oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi hyvän (7.6) ja keskinkertaisen (7.5) koherenssin omaavilla verrattuna huonon (10.2) koherenssin omaaviin. Työntekijöillä hyvän ja huonon koherenssin omaavien ero oli tilastollisesti merkitsevä, mutta ei toimihenkilöillä. Alkoholin ja huonon koherenssin yhteisvaikutus lisäsi tapaturmavaaraa.
Kuolemanvaara Koherenssin vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli vähäinen ja klassisilla riskitekijöillä, alkoholilla (p<0.01) ja tupakalla (p<0.001) oli koherenssia suurempi vaikutus kuolemanvaaraan. |
|
| MediPsyko 30.8.2007 9:12 Lähde The Sense of Coherence and Health (Koherenssin tunne ja terveys). Esko Poppius. Tampereen yliopisto. |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|