|
|
|
|
|
|
TeknoFys
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Alkemistien räjähteen rakenne selvitettiin
|
1600-luvun alkemistit tiesivät, että viinin hengen (spiritus vini, etanoli), elohopean ja voimaveden (aqua fortis, typpihappo) seoksessa on räjähtävää voimaa. Johann von Löwenstern-Kunckel on kuvannut, miten elohopeanitraatin ja alkoholin seoksesta saadaan elohopeafulminaattia. Elohopeafulminaatin Hg(CNO)2 kide- ja molekyylirakenne selvitettiin kuitenkin vasta nyt, yli 300 vuotta aineen "löytymisen" jälkeen.
Kun kidehilan läpi säteilytettiin röntgensäteitä, säteiden diffraktiokuviosta voitiin laskea tarkalleen kiteessä olevien yksittäisten atomien paikat ja niiden väliset etäisyydet. Elohopeafulminaattikiteet ovat ortorombisia, ja kide koostuu odotetusti erillisistä Hg(CNO)2-molekyyleistä. Jokaisen elohopea-atomin ympärillä on kaksi hiiliatomia O-N=C-Hg-C=N-O. Molekyylit ovat melkein lineaarisia. Elohopeaa ei sido kaksi happiatomia, vaikka rakenne vieläkin joskus kuvataan niin.
Elohopeafulminaatti räjähtää tärähdyksestä, kitkasta ja kipinästä elohopeaksi, hiilimonoksidiksi ja typeksi. Alfred Nobel käytti sitä aloiteräjähteenä eli varsinaisen latauksen räjäyttämiseen. Suhteellisen turvallinen sytytin mahdollisti osaltaan dynamiitin menestyksen.
|
|
TeknoFys,Suosikit 25.8.2007 11:22 Lähde The Crystal and Molecular Structure of Mercury Fulminate (Knallquecksilber) Wolfgang Beck et al. Chem. 2007. John Wiley & Sons, Inc. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|