| |
| |
 |
|
| |
| |
TeknoFys
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Suomi merkittävimpiä typpi- ja fosforivirtojen aiheuttajia asukasmäärään suhteutettuna
| |
Suomesta on puuttunut kattava kokonaiskuva, joka vertailee typpeä ja fosforia eri yhteiskunnallisissa järjestelmissä. Nyt typen ja fosforin virtoja tarkasteltiin neljässä järjestelmässä 1) metsäteollisuus ja puupolttoaineiden käyttö, 2) ruoan tuotanto ja kulutus, 3) energia ja 4) yhdyskuntajätteet.
Suurimmat typen virrat aiheutuivat ruoan tuotannossa ja kulutuksessa sekä energiajärjestelmässä. Fosforin virtojen aiheuttajana ruoan tuotanto ja kulutus oli merkittävin. Suomen merkitys maailmanlaajuiseen ravinnekiertoon on vähäinen, mutta asukasmäärään suhteutettuna Suomi on yksi merkittävämpiä typpi- ja fosforivirtojen aiheuttajia. Syitä ovat suhteellisen korkea energian- ja lihankulutus.
Typen ja fosforin ainevirta ei ole suljettu missään neljässä systeemissä. Se johtuu suomalaisen kaupan kansainvälisyydestä, keinolannoitteiden mittavasta käytöstä, suhteellisen suuresta energiankulutuksesta ja monien jätejakeiden alhaisesta kierrätysasteesta.
Polttoaineiden ja keinolannoitteiden käytön vähentäminen, energiantuotantorakenteen uudistaminen, ihmisten ravinteiden kulutuksen (ruoassa) vähentäminen ja teknologinen kehitys ovat olennaisia keinoja pienentää typpi- ja fosforivirtoja. Puutuhkan ja lietteen kierrätyksen avulla voitaisiin edistää ravinnekiertojen sulkeutumista ja korvata keinolannoitteita.
Teollisen aikakauden ihmistoiminta on maailmanlaajuisesti moninkertaistanut typen ja fosforin kiertomäärän ja -nopeuden. Merkittävimpiä syitä ovat maatalouden tehostuminen, energiankäytön lisääntyminen ja väestömäärän kasvu. Typpi ja fosfori ovat elintärkeitä kaikille olioille, mutta liiallisissa määrin ongelmallisia ympäristön rehevöittäjiä.
Teollinen ekologia tarkastelee ihmisten vuorovaikutusta ekosysteemien kanssa. Ainevirta-analyysillä voidaan tuottaa kokonaiskuva eri luonnonjärjestelmistä ja yhteiskunnan järjestelmistä. Kun lisäksi kunkin virran ympäristövaikutus tiedetään, menetelmää voidaan käyttää ympäristöpoliittisten toimenpiteiden priorisointiin |
|
| TeknoFys 3.7.2007 13:24 Lähde Substance flow analysis in Finland: Four case studies on N and P flows. Antikainen, Riina. University of Helsinki, Environmental Sciences. Finnish Environment Institute. 2007-08-17 Doctoral dissertation. |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|