MennytAika

 
 
Rooman sotalaivasto sittenkin mahtitekijä, sanoo suomalaistutkija
   
 
Antaa heittää, Arkhimedes – osattiin sitä ennen insinöörejäkin
   
 
Esi-ihmisen akilleenkantapää oli juokseminen
   
 
Komeetta räjähti Pohjois-Amerikan päällä 13 000 vuotta sitten
   
 
Keskiajallakin syötiin hyvin!
   
 
Näin tuunataan muumion arkku
   
 
Uutta tietoa muinaisista lentoliskoista – eivät kyntäneet vettä alaleuallaan
   
 
Aleksandriassa asuttiin jo vuosisatoja ennen Aleksanteri Suurta
Aleksanteri Suuri perusti Aleksandrian vuonna 332 eaa. – mutta ei ihan omasta oivalluksestaan.
  Historiallisten lähteiden perusteella on arvioitu, että Aleksandrian paikalla sijaitsi Rhakotis (Ra-Kedet) paljon ennen neljättä vuosisataa eaa. Nyt ensimmäiset suorat todisteet osoittavat, että paikalla on asuttu vähintään 700 vuotta ennen Aleksanterin saapumista eli jo vuoden 1 000 eaa. tienoilla.  
   Vanhasta asutuksesta ei ole ollut arkeologisia todisteita muutamaa puupalaa lukuun ottamatta. Monen metrin pituisista sedimenttinäytteistä saatiin nyt selviä merkkejä varhaisesta ihmisasutuksesta: keramiikkajäänteitä, kiviä, lyijypitoisuuksia ja orgaanisten aineiden pitoisuuksia.  
   Keramiikkalöydöt ajoitettiin vuosille 940-420 eaa. Ne ovat osia ruoanvalmistusastioista, jotka on valmistettu dreijaamalla paikallisesta savesta, ja tyyliltään ne vastaavat Välimeren kaakkoisen kulttuurialueen keramiikkatuotantoa 9. ja 7. vuosisadan väliltä. Maakerroksista löydettiin myös alueelle vieraita kiviä, kuten dioriittia ja gabbroa, jotka ovat olleet tuontitavaraa etäisiltä kaivoksilta. Ihmistoiminnasta kertovat lyijypitoisuudet ja lyijyn isotooppisuhteet löytyvät myös niistä kerroksista, jotka ajoitettiin ajalle ennen kreikkalaisten ja roomalaisten metallintyöstöä. Lisäksi raskasmineraalien ja orgaanisen aineksen pitoisuudet kasvoivat samassa kerroksessa, joka ajoitettiin noin 3 000 vuoden ikäiseksi.
MennytAika    24.7.2007 12:40 Lähde Alexandria, Egypt, before Alexander the Great: A multidisciplinary approach yields rich discoveries. Stanley et. al. GSA Today v17, no 8, August 2007.
   
 
Nebran tähtilevy pronssikaudelta – astronominen havaintoväline?
   
 
1000-vuotias pääkallo löytyi teinien kesäkaivauksilla
   
 
Esikeraamisen ajan maanviljelystä Perun Nanchoc-laaksossa
   
 
35 000 vuotta vanha täydellinen mammuttiveistos
   
 
Etruskit tulivat Anatoliasta – Herodotoksen esittämä vahva teoria sai jälleen tukea
   
 
Uusi pitkäkaulainen liitolisko triaskaudelta
   
 
Sammakot seilasivat Karibianmeren saarille – ja valtasivat ne
   
 
Motilla valaisee pronssikautista elämää Espanjassa
   
 
Wenäjän Naima-Wijsu ja muut arkkiveisut opettivat suomalaiset riimittelemään
   
 
Ihmisen esimuoto oppi kävelemään puissa, ei maassa
   
 
Dinosauruksen uimaretkestä jäi jäljet
   
 
Viiniä valmistettiin Kreikassa ehkä jo nuorimmalla kivikaudella
   
 
T. Rexin leukojen supervoimat nenäluun rakenteen ansiota
   
 
Meditointi saattoi erottaa meidät neandertalilaisesta
   
 
Hippokrates ei olekaan lääketieteen isä
   
 
Muinaisten musteentekijöiden monenkirjavat reseptit
   
 
Neandertalilaisten piirteitä varhaisella nykyihmisellä
   
 
Pompejilainen arkielämä suurennuslasin alla
   
 
Muinainen sademetsä löytyi hiilikaivoksesta
   
 
Esihistoriallinen jätti vahvistettu sieneksi
   
 
Kelttien hyväntuoksuinen supertahna käytössä vuosisatojen ajan
   
 
Chimún kulttuurin pääkaupunki Chan Chan vaarassa
   
 
Maissia Meksikossa 1 200 vuotta luultua aiemmin
   
 
4600-vuotias ”potilas” radiologian osastolle!
   
 
Muinaiset geenit nykyvehnän voimavara
   
 
Muinainen lämpömaksimi näyttää ilmastonmuutoksen mallin
   
 
Loch Nessin hirviö löytyi Etelämantereelta
   
 
Käärmeloitsu neljän vuosituhannen takaa
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Vihdoinkin – Euroopan oma jättidino
   
 
Kaksimetrinen, kävelevä lihansyöjälintu!
   
 
Muinaismyrskyjen tutkija käy tippukiviluolassa
   
   
 

hae uutisista