| |
| |
 |
|
| |
| |
MennytAika
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Ihmisen esimuoto oppi kävelemään puissa, ei maassa
Pystyasento kehittyi luultavasti ennen ihmistä, kun suurten ihmisapinoiden kantamuoto tasapainotteli puiden oksilla.
| |
Jo aiemmin on löydetty viitteitä sen puolesta, että pystyasento olisi ihmisen kehityslinjaa vanhempi. Sumatranorankeja tarkkailleet tutkijat tukevat väitettä, jonka mukaan ihminen ei olisi oppinut kaksijalkaiseksi kumararyhtisen rystyskävelyn kautta, vaan aiemmin – seisomalla ja kävelemällä puiden latvustossa. Sumatranoranki on ainoa puissa elävä suuri ihmisapina, mutta se kävelee kahdella jalalla: se kurkottelee ruokaa yläoksista ja hyödyntää oksien joustoa ojentamalla polvi- ja lonkkanivelensä. Näin se säästää omaa energiaansa, etenkin siirtyessään puusta toiseen. Tutkijat uskovat, että Itä-Afrikan puuston harventuessa 15 miljoonaa vuotta sitten kantamuotomme vain sovelsi puun oksilla kehittynyttä pystykävelyä. Jo varhaisihmisen takaraajat sopivat pystyasennossa liikkumiseen. Simpanssit ja gorillat saattoivat kehittää rystyskävelyn vasta myöhemmin, koska ne viihtyivät edelleen enimmäkseen puissa, mutta kiipeily kehitti niiden ylävartalon liian raskaaksi kahdella jalalla kävelyyn. Tämän tutkimuksen mukaan ihminen ei olisi missään vaiheessa kävellyt eturaajoihinsa nojaten. |
|
| MennytAika 1.6.2007 22:11 Lähde University of Liverpool EurekAlert! |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|