| |
| |
 |
|
| |
| |
MennytAika
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Wenäjän Naima-Wijsu ja muut arkkiveisut opettivat suomalaiset riimittelemään
| |
Suomalaisen laulun juuret ovat vanhoissa alkusoinnullisissa kalevalamittaisissa lauluissa. Laulukulttuurin murros tapahtui 1600-1700-luvuilla: Suomessa alettiin keskieurooppalaiseen tapaan myydä loppusoinnun varaan rakentuneita riimiteltyjä lauluja pieninä lehtisinä, arkkiveisuina. Hinta saattoi olla painettuna kauppatuotteeseen tähän tapaan: ”Nämät arcki-Wirret maxawat yhdexan äyriä hopia Raha”. Ruotsin vallan ajoilta on säilynyt seitsemisensataa suomenkielistä arkkilaulua. Arkkivihkoon oli painettu vain laulujen sanat – sävelmät levisivät suullisena perinteenä. Useimpien sävelmien alkumuodot löytyvät keskieurooppalaisista virsistä tai maallisista populaarisävelmistä. Alkuaikoina tavattiin veisata kirkkovirsien sävelmiä, vaikka sanoma saattoi olla niinkin maallinen kuin ”Wenäjän Naima-Wijsu” ja ”Yxi uusi Lystillinen Wijsu”. Etenkin 1800-1900-luvuilla arkkiveisut kertoivat dramatisoiden aikansa sensaatioista kuten lööpit nykyään.
Suomalaisen kansanlaulun kehitys kalevalamittaisesta laulusta säkeistölaulun yleisimpään malliin, rekilauluun, ei ollut suoraviivainen. Esimerkiksi jambisia säerakenteita ei otettu käyttöön sellaisenaan, vaan niitä mukautettiin suomen kieleen sopiviksi, eikä kalevalaisten laulujen metrisiä mallejakaan täysin hylätty. Myös loppusoinnut olivat väljemmät kuin esikuvien saksalais-skandinaavisissa lauluissa. Suomalaisen laulun monivivahteinen kehitys sai 1600-1700-luvuilla vaikutteita niin säätyläiskulttuurista kuin kansankulttuuristakin. Aikansa tuotteliain talonpoikaissukuinen arkkirunoilija oli Tyrväällä syntynyt Tuomas Ragvaldinpoika.
|
|
| MennytAika 3.6.2007 19:55 Lähde Saa veisata omalla pulskalla nuotillansa - riimillisen laulun varhaisvaiheet suomalaisissa arkkiveisuissa 1643-1809. Niinimäki Pirjo-Liisa. Etnomusikologia, musiikintutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto 2007. Kuva Pirjo-Liisa Niinimäki |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|