MennytAika

 
 
Rooman sotalaivasto sittenkin mahtitekijä, sanoo suomalaistutkija
   
 
Antaa heittää, Arkhimedes – osattiin sitä ennen insinöörejäkin
   
 
Esi-ihmisen akilleenkantapää oli juokseminen
   
 
Komeetta räjähti Pohjois-Amerikan päällä 13 000 vuotta sitten
   
 
Keskiajallakin syötiin hyvin!
   
 
Näin tuunataan muumion arkku
   
 
Uutta tietoa muinaisista lentoliskoista – eivät kyntäneet vettä alaleuallaan
   
 
Aleksandriassa asuttiin jo vuosisatoja ennen Aleksanteri Suurta
   
 
Nebran tähtilevy pronssikaudelta – astronominen havaintoväline?
   
 
1000-vuotias pääkallo löytyi teinien kesäkaivauksilla
   
 
Esikeraamisen ajan maanviljelystä Perun Nanchoc-laaksossa
   
 
35 000 vuotta vanha täydellinen mammuttiveistos
   
 
Etruskit tulivat Anatoliasta – Herodotoksen esittämä vahva teoria sai jälleen tukea
   
 
Uusi pitkäkaulainen liitolisko triaskaudelta
   
 
Sammakot seilasivat Karibianmeren saarille – ja valtasivat ne
   
 
Motilla valaisee pronssikautista elämää Espanjassa
   
 
Wenäjän Naima-Wijsu ja muut arkkiveisut opettivat suomalaiset riimittelemään
   
 
Ihmisen esimuoto oppi kävelemään puissa, ei maassa
   
 
Dinosauruksen uimaretkestä jäi jäljet
   
 
Viiniä valmistettiin Kreikassa ehkä jo nuorimmalla kivikaudella
   
 
T. Rexin leukojen supervoimat nenäluun rakenteen ansiota
   
 
Meditointi saattoi erottaa meidät neandertalilaisesta
Samanismi mahdollisesti avain symbolisen ajattelun ja aivojemme kehittymiseen.
 

Neandertalin ihmisellä ei ollut aikaa meditoida leiritulen äärellä.
Leiritulen ääressä harjoitettu samanismi saattoi kehittää nykyihmisen aivot. Ihmiskunnan vanhimmat rituaalit ovat meditaation kaltaista keskittymistä: se kehittää työmuistia, joka mahdollistaa symbolisen ajattelun. Se puolestaan mahdollisti informaation käsittelyn täysin uudella tavalla. Ihminen oli moderni anatomialtaan jo 200 000 - 150 000 vuotta sitten, ja vaikka okran ja koristehelmien kaltaista alkeellista symbolismia löytyy jo varhaiselta ajalta, selvästi korkeamman tason symbolismi näkyy arkeologisessa aineistossa laajalti yleistyneenä vasta 50 000 vuotta sitten Euroopassa. Hankittujen ominaisuuksien ei vieläkään uskota periytyvän, mutta ympäristötekijöiden esiintuoma piirre tai sen aiheuttama valintapaine voi aiheuttaa geneettisiä muutoksia jopa kädellisillä (Baldwinin ilmiö). Se kyseenalaistaa vahvasti darwinilaisen dogman siitä, että mutaatiot ovat puhtaasti satunnaisia. Aivot ovat yksi radikaaleimmin kehittyneistä elimistä, joten niiden uskotaan muuttuneen helposti tämän teorian mukaisesti. Parhaiten varhaisihmisistä menestyivät ne, joiden aivot olivat geneettisesti ”alttiimpia” meditoinnin positiivisille vaikutuksille – ja näin aivojen työmuistin sekä symbolisen ajattelukyvyn uskotaan kehittyneen myös geneettisesti. Neandertalilaisella saattoivat olla samat edellytykset, mutta ei aikaa eikä voimia. Cro-Magnonin ihmiseen verrattuna neandertalilaisen elämä oli ilmeisesti aika ankaraa: heillä oli enemmän pään, kaulan ja ylävartalon vammoja, degeneratiivisia luusairauksia ja kulumia sekä ravinnepuutoksia. Ehkä heidän aikansa ja voimansa eivät yksinkertaisesti riittäneet leiritulen ääressä meditoimiseen.

Lue myös Neandertalilaisen piirteitä nykyihmisellä
MennytAika,Suosikit    17.5.2007 14:39 Lähde Did meditating make us human? Matt J. Rossano. Cambridge Archaeological Journal 17:1, 47-58. © McDonald Institute for Archaeological Research Kuva Ron Almog cc-by-2.0
   
 
Hippokrates ei olekaan lääketieteen isä
   
 
Muinaisten musteentekijöiden monenkirjavat reseptit
   
 
Neandertalilaisten piirteitä varhaisella nykyihmisellä
   
 
Pompejilainen arkielämä suurennuslasin alla
   
 
Muinainen sademetsä löytyi hiilikaivoksesta
   
 
Esihistoriallinen jätti vahvistettu sieneksi
   
 
Kelttien hyväntuoksuinen supertahna käytössä vuosisatojen ajan
   
 
Chimún kulttuurin pääkaupunki Chan Chan vaarassa
   
 
Maissia Meksikossa 1 200 vuotta luultua aiemmin
   
 
4600-vuotias ”potilas” radiologian osastolle!
   
 
Muinaiset geenit nykyvehnän voimavara
   
 
Muinainen lämpömaksimi näyttää ilmastonmuutoksen mallin
   
 
Loch Nessin hirviö löytyi Etelämantereelta
   
 
Käärmeloitsu neljän vuosituhannen takaa
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Vihdoinkin – Euroopan oma jättidino
   
 
Kaksimetrinen, kävelevä lihansyöjälintu!
   
 
Muinaismyrskyjen tutkija käy tippukiviluolassa
   
   
 

hae uutisista