MennytAika

 
 
Rooman sotalaivasto sittenkin mahtitekijä, sanoo suomalaistutkija
   
 
Antaa heittää, Arkhimedes – osattiin sitä ennen insinöörejäkin
   
 
Esi-ihmisen akilleenkantapää oli juokseminen
   
 
Komeetta räjähti Pohjois-Amerikan päällä 13 000 vuotta sitten
   
 
Keskiajallakin syötiin hyvin!
   
 
Näin tuunataan muumion arkku
   
 
Uutta tietoa muinaisista lentoliskoista – eivät kyntäneet vettä alaleuallaan
   
 
Aleksandriassa asuttiin jo vuosisatoja ennen Aleksanteri Suurta
   
 
Nebran tähtilevy pronssikaudelta – astronominen havaintoväline?
   
 
1000-vuotias pääkallo löytyi teinien kesäkaivauksilla
   
 
Esikeraamisen ajan maanviljelystä Perun Nanchoc-laaksossa
   
 
35 000 vuotta vanha täydellinen mammuttiveistos
   
 
Etruskit tulivat Anatoliasta – Herodotoksen esittämä vahva teoria sai jälleen tukea
   
 
Uusi pitkäkaulainen liitolisko triaskaudelta
   
 
Sammakot seilasivat Karibianmeren saarille – ja valtasivat ne
   
 
Motilla valaisee pronssikautista elämää Espanjassa
   
 
Wenäjän Naima-Wijsu ja muut arkkiveisut opettivat suomalaiset riimittelemään
   
 
Ihmisen esimuoto oppi kävelemään puissa, ei maassa
   
 
Dinosauruksen uimaretkestä jäi jäljet
   
 
Viiniä valmistettiin Kreikassa ehkä jo nuorimmalla kivikaudella
   
 
T. Rexin leukojen supervoimat nenäluun rakenteen ansiota
   
 
Meditointi saattoi erottaa meidät neandertalilaisesta
   
 
Hippokrates ei olekaan lääketieteen isä
   
 
Muinaisten musteentekijöiden monenkirjavat reseptit
   
 
Neandertalilaisten piirteitä varhaisella nykyihmisellä
   
 
Pompejilainen arkielämä suurennuslasin alla
   
 
Muinainen sademetsä löytyi hiilikaivoksesta
   
 
Esihistoriallinen jätti vahvistettu sieneksi
8-metrinen supersieni oli aikansa omalaatuisimpia elollisia.
  350 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuollut Prototaxites luokiteltiin ensin havupuuksi, eikä ihme: sillä oli eläessään jopa metrin paksuinen ja liki kahdeksan metriä korkea ”runko”, vaikka se rakentuikin 10-50 mikrometrin paksuisista, yhteen punoutuneista putkiloista. Aikansa (420-350 milj.v.s.) suurin tunnettu maaeliö voitti koossa meidän aikojemme havupuita, saniaisia ja kukkakasveja edeltäneet, metrin mittaiset putkilokasvit, vaikka näillä oli kehityksessä 40 miljoonan vuoden etumatka. Devoni- ja siluurikausilla eläneen jätin luokitus sieneksi vahvistettiin vertailemalla sen ja samalla ajalla eläneiden kasvien hiilien isotooppisuhdetta (C-12 ja C-13). Saman aikakauden kasveilla suhde on suhteellisen vakio, joten jättisienet eivät isotooppisuhteen suuren vaihteluvälin vuoksi voineet olla yhteyttäjiä. Tutkimuksen julkaisi GEOLOGY.
MennytAika,Suosikit    23.4.2007 17:36 Lähde C. Kevin Boyce et al: Devonian landscape heterogeneity recorded by a giant fungus. Geology. Geological Society of America. EurekAlert!
   
 
Kelttien hyväntuoksuinen supertahna käytössä vuosisatojen ajan
   
 
Chimún kulttuurin pääkaupunki Chan Chan vaarassa
   
 
Maissia Meksikossa 1 200 vuotta luultua aiemmin
   
 
4600-vuotias ”potilas” radiologian osastolle!
   
 
Muinaiset geenit nykyvehnän voimavara
   
 
Muinainen lämpömaksimi näyttää ilmastonmuutoksen mallin
   
 
Loch Nessin hirviö löytyi Etelämantereelta
   
 
Käärmeloitsu neljän vuosituhannen takaa
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Vihdoinkin – Euroopan oma jättidino
   
 
Kaksimetrinen, kävelevä lihansyöjälintu!
   
 
Muinaismyrskyjen tutkija käy tippukiviluolassa
   
   
 

hae uutisista