|
Vanhojen käsikirjoitusten musteen ainesosat voidaan selvittää. Reseptit ovat olleet monimuotoisia: (1) tammenäkämiä, vettä, rautasulfaattia, kumia, nokea, sahramia, sokeria, suolaa [1650-luvulla kirjoitetun käsikirjoituksen muste]; (2) tammenäkämiä, ruostetta, granaattiomenan kuorta, vettä, etikkaa, kumia, rautaa [1400-luvulla pergamentille]; (3) tammenäkämiä, hennaa, ammoniumkloridia, suolaliuosta, vettä [kirjoitus 1600-luvulta]. Ainesosat selvitettiin termisellä hajotuksella (Py-GC-MS): mustenäyte hajotettiin muutamassa millisekunnissa korkeassa lämpötilassa (500 oC) ilman happea ja hajoamistuotteet tutkittiin kaasukromatografilla ja massaspektrometrilla. Käsikirjoitusten valmistamistapa ja materiaalien ominaisuuksien tunteminen on välttämätöntä, jotta konservaattorit osaisivat suojella niitä tuhoutumiselta. |