MennytAika

 
 
Rooman sotalaivasto sittenkin mahtitekijä, sanoo suomalaistutkija
   
 
Antaa heittää, Arkhimedes – osattiin sitä ennen insinöörejäkin
   
 
Esi-ihmisen akilleenkantapää oli juokseminen
   
 
Komeetta räjähti Pohjois-Amerikan päällä 13 000 vuotta sitten
   
 
Keskiajallakin syötiin hyvin!
   
 
Näin tuunataan muumion arkku
   
 
Uutta tietoa muinaisista lentoliskoista – eivät kyntäneet vettä alaleuallaan
   
 
Aleksandriassa asuttiin jo vuosisatoja ennen Aleksanteri Suurta
   
 
Nebran tähtilevy pronssikaudelta – astronominen havaintoväline?
   
 
1000-vuotias pääkallo löytyi teinien kesäkaivauksilla
   
 
Esikeraamisen ajan maanviljelystä Perun Nanchoc-laaksossa
   
 
35 000 vuotta vanha täydellinen mammuttiveistos
   
 
Etruskit tulivat Anatoliasta – Herodotoksen esittämä vahva teoria sai jälleen tukea
   
 
Uusi pitkäkaulainen liitolisko triaskaudelta
   
 
Sammakot seilasivat Karibianmeren saarille – ja valtasivat ne
   
 
Motilla valaisee pronssikautista elämää Espanjassa
   
 
Wenäjän Naima-Wijsu ja muut arkkiveisut opettivat suomalaiset riimittelemään
   
 
Ihmisen esimuoto oppi kävelemään puissa, ei maassa
   
 
Dinosauruksen uimaretkestä jäi jäljet
   
 
Viiniä valmistettiin Kreikassa ehkä jo nuorimmalla kivikaudella
   
 
T. Rexin leukojen supervoimat nenäluun rakenteen ansiota
   
 
Meditointi saattoi erottaa meidät neandertalilaisesta
   
 
Hippokrates ei olekaan lääketieteen isä
   
 
Muinaisten musteentekijöiden monenkirjavat reseptit
   
 
Neandertalilaisten piirteitä varhaisella nykyihmisellä
   
 
Pompejilainen arkielämä suurennuslasin alla
   
 
Muinainen sademetsä löytyi hiilikaivoksesta
   
 
Esihistoriallinen jätti vahvistettu sieneksi
   
 
Kelttien hyväntuoksuinen supertahna käytössä vuosisatojen ajan
Iholle, kiville tai suuhun – murskattua luuta ja kasviliimaa.
 

Arevakien, roomalaisia sinnikkäimmin vastustaneen keltiberiheimon, käyttämästä ruukusta löytyi kanelinvärinen kerros, joka ei liuennut happokäsittelyssä vaan alkoi kuivuessaan tuoksua hyvältä. Kreikkalaiset laittoivat jo 400-luvulla eaa samantapaista, murskatuista luista ja liima-aineesta valmistettua suojatahnaa mm. Parthenonin marmoreihin. Salisburyn katedraalin kiville on annettu lämmin sävy ja säältä suojaava pinta luultavasti samalla aineella, jota arvakien ruukku sisälsi. Todennäköisimmin arevakit koristelivat tai suojasivat tahnalla ihonsa, kuten naapuriheimo edetani, jonka jäsenten tiedetään levittäneen jalkapohjiinsa kovettuvaa massaa. Pois ei ole suljettu sekään mahdollisuus, että tahna kelpasi syötäväksi. Ruukku löytyi Espanjan Segovian pehmeästä, hieman emäksisestä maaperästä, Cerro del Castillosta (Ayullón).
MennytAika    22.4.2007 13:10 Lähde Martín-Gil, Palacios-Leblé, Martín Ramos, Martín-Gil: Analysis of a Celtiberian protective paste and its possible use by Arevaci warriors. e-Keltoi. Warfare. Volume 5:63-76. © System Board of Regents. March 13, 2007. Kuva procsilas
   
 
Chimún kulttuurin pääkaupunki Chan Chan vaarassa
   
 
Maissia Meksikossa 1 200 vuotta luultua aiemmin
   
 
4600-vuotias ”potilas” radiologian osastolle!
   
 
Muinaiset geenit nykyvehnän voimavara
   
 
Muinainen lämpömaksimi näyttää ilmastonmuutoksen mallin
   
 
Loch Nessin hirviö löytyi Etelämantereelta
   
 
Käärmeloitsu neljän vuosituhannen takaa
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Vihdoinkin – Euroopan oma jättidino
   
 
Kaksimetrinen, kävelevä lihansyöjälintu!
   
 
Muinaismyrskyjen tutkija käy tippukiviluolassa
   
   
 

hae uutisista