| |
| |
 |
|
| |
| |
Fauna
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Urokselle kelpaisi sukulainen, naaras haluaa vierasta verta
| |
Kergueleninmerikarhu (Arctocephalus gazella) viittaa evällä innokkaille naapuriuroksille ja hakeutuu geneettisesti vieraammille seuduille. Urokset odottavat passiivisesti, kuka naaraista valitsee kenenkin. Tieto murentaa vallalla olevaa käsitystä, jonka mukaan urokset taistelevat paritteluoikeudesta ja naaraat katselevat passiivisina vierestä. Karhunaaraat saattavat näkö- ja hajuaistinsa avulla erottaa, kuka uroksista on niille mahdollisimman kaukaista sukua. Kergueleninmerikarhu on keskeinen laji Etelänmeren ekosysteemissä. Naaraiden ”halu” hakea mahdollisimman vierasta geeniainesta jälkeläisilleen saattaa osaltaan selittää, miksi laji on niin onnistuneesti toipunut kaupallisen pyynnin 100 vuotta sitten aiheuttamasta sukupuuttovaarasta.
|
|
| Fauna 21.3.2007 22:29 Lähde EurekAlert! University of Cambridge Kuva winkyintheuk cc-by-2.0 |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|