| |
| |
 |
|
| |
| |
Fauna
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Mutta missä on sammakko? Petolintujen ruokavalio selvitetään jäänteistä ja videokuvista
| |
Mitä petolinnut syövät? 2881 tuntia kaitafilmi- ja videomateriaalia 20 petolinnun – kanahaukan (Accipiter gentilis), hiirihaukan (Buteo buteo) ja piekanan (Buteo lagopus) – pesältä näytti, että linnut veivät pesiin mm. oravia, jäniksiä, myyriä, sepelkyyhkyjä, närhiä, kahlaajia, sorsia ja sammakoita. Perinteisellä epäsuoralla tutkimusmenetelmällä pesistä kerätään saalisjätteitä ja oksennuspalloja, mutta säilyvän aineiston arvellaan vääristävän ruokavaliokäsitystä siten, että suuret saaliseläimet ovat yliedustettuina ja pienet aliedustettuina. Keräykset tehdään pesimäaikana, sillä muulloin ravinnonkäyttöä on erittäin vaikea tutkia. Tässä tutkimuksessa filmi- ja videomateriaalista laskettiin 336 saalista, mutta todisteita löytyi vain 136:sta, ja suuret saaliseläimet todella olivat yliedustettuina. Aliedustetuiksi jäivät esimerkiksi oravat, joita oli parhaimmillaan yli 50 % saaliista, mutta vain 20 % jäänteistä, samoin sammakot, joista ei ollut erääseen pesään jäänyt jälkeäkään. Jos tutkittavan linnun arvellaan erikoistuvan johonkin saalislajiin, kannattaa ruokavaliota selvittää myös suoralla tutkimusmenetelmällä. Jos mikään saalislaji tai -ryhmä ei ole vallitsevana (osuus enintään 10-30 %), antaa epäsuorakin menetelmä suhteellisen luotettavan kuvan petolintujen ruokavaliosta. |
|
| Fauna 18.6.2007 10:7 Lähde Tornberg, Risto, Reif, Vitali: Assessing the diet of birds of prey: a comparison of prey items found in nests and images. Ornis Fennica 84:21-31. 2007. |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|