| |
| |
 |
|
| |
| |
Fauna
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Metsän ennallistamispoltto lisää uhanalaista kovakuoriaislajistoa jo samana vuonna
| |
Kovakuoriaislajiston monimuotoisuus lisääntyi lupaavasti Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ennallistamistutkimuksessa Pahamaailmassa. Polttamalla ennallistetuilla koealoilla kovakuoriaislajimäärät kasvoivat, ja yksilömäärät jopa viisinkertaistuivat. Paloalueille ilmestyi viisi uhanalaista lajia, joita ei löytynyt kontrollialoilta. Ne käyttävät käyttävät ravintonaan joko palamisessa kuollutta puuta tai sillä kasvavia sieniä. Polttamatta jätetyillä alueilla laji- ja yksilömäärät säilyivät lähes ennallaan.
Merkittävin tulokas oli uhanalainen kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis), jota on havaittu vain muutamassa paikassa Suomessa. Näyttävä mustapunainen kovakuoriainen elää kulojen vaurioittamilla lahoilla lehtipuilla ja mahdollisesti myös kuusella. Kulokauniaiset (Melanophila acuminata) saapuivat paikalle heti polton jälkeen, sillä ne havaitsevat metsäpalon jo kaukaa erittäin herkkien savua ja lämpöä aistivien sensoriensa avulla. Luteisiin kuuluva, palaneissa metsissä viihtyvä erittäin uhanalainen tuhkalatikka (Aradus laeviuscula) saapui koealoille pian polttojen jälkeen.
Tarkoituksena on tutkia biodiversiteetin lisäksi sitä, kuinka kauan paloista riippuvainen kovakuoriaislajisto säilyy alueella. Näin voidaan arvioida, kuinka usein ennallistamispolttoja tulisi toteuttaa
Lue myös, miten suomalainen metsäpalotutkimus auttaisi ennallistamispolttojen hallintaa
|
|
| Fauna 23.6.2007 15:16 Lähde Metla / Soiden ja metsien ennallistaminen Pohjois-Suomessa, Luonnonmetsät ja suot Koillismaan ja Kainuun vihreällä vyöhykkeellä (GreenBelt) |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|