|
|
|
|
|
|
Suosikit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lepakon elimistö tehokkaampi kuin huippu-urheilijan
Kukkien mettä juova lepakko polttaa sokeria tehokkaammin kuin yksikään toinen nisäkäs – ja kolme kertaa nopeammin kuin huippu-urheilija.
|
Pallasinkielilepakko (Glossophaga soricina) on yksi pienimmistä nisäkkäistä: se painaa alle 10 grammaa. Lepakon lentotyyli kuluttaa paljon energiaa, ja öisin eläin hakee ravinnokseen kukista mettä jopa 150 % painonsa verran. Ravinnonkäytön tehokkuutta tutkittiin antamalla lepakoille ei-radioaktiivisella hiilellä (C13) merkattua sokerilientä ja sen jälkeen mittaamalla niiden hengityksen C13-pitoisuus.
Lepakot käyttivät sokeria aineenvaihdunnan polttoaineena jo muutaman minuutin kuluttua nielemisen jälkeen. Vajaan puolen tunnin kuluttua se oli aineenvaihdunnan ainoa energianlähde. Huippu-urheilija pystyy ottamaan vain 30 % aineenvaihdunnan energiankulutuksesta suoraan energiajuomasta.
Kukan mesi sisältää yksinkertaisia sokereita (sukroosia, glukoosia, fruktoosia). Lepakko saa niistä maksimaalisen hyödyn, kun sen elimistö hajottaa ne heti energiantuotantoon eikä ensin varastoi sitä rasvaksi tai glykogeeniksi.
Yleensä vain pieni osa aineenvaihdunnan energiasta otetaan suoraan ruoasta. Yleisempää on, että ruoka ensin varastoidaan elimistöön. Lepakkokin turvautuu vararavintoon, jos mettä ei ole saatavilla: silloin se käyttää lähes 60 % rasvavarastoistaan päivässä. Se riitti juuri ja juuri ylläpitämään lepakon aineenvaihduntaa. |
|
Bio,Suosikit 6.8.2007 12:25 Lähde Nectar-feeding bats fuel their high metabolism directly with exogenous carbohydrates. Voigt et al (2007). Functional Ecology. EurekAlert. Blacwell Publishing. Online 6 August 2007. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|