|
|
|
|
|
|
Suosikit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viiniä valmistettiin Kreikassa ehkä jo nuorimmalla kivikaudella
Aigeianmeren seudulla viiniä tuhat vuotta luultua aiemmin?
|
Hiiltyneet todisteet rypälemehun valmistuksesta löytyivät neoliittisen ajan talosta.
Tulipalon ikuistamat, kuiviin puristetut viinirypäleet viittaavat siihen, että viininvalmistus oli mahdollista Aigeianmeren alueella jo 5. vuosituhannen lopulla eaa. – siis tuhat vuotta aikaisemmin, kuin toistaiseksi vanhimmat todisteet viinistä Kyproksen Erimissä antavat ymmärtää. Viiniköynnöstä on siitepölyajoituksen mukaan kasvanut Kreikassa jääkauden lopulta lähtien, mutta kasvi yleistyi vasta 3500 eaa. jälkeen.
Makedonian itäosissa sijainneen Dikili Tashin neoliittisista taloista löydettiin paljon hiiltyneitä puristejäämiä (2460 siementä, yli 300 kuorta). Asukkaat valmistivat ainakin mehua ja mahdollisesti käyttämällä juomaa, siinä tapauksessa luultavasti viiniä. Taloista löytyi myös viininjuontiin sopivia kuppeja. Viinihapon tahrimaa iranilaista keramiikkaa on ajoitettu 6. vuosituhannelle (5400-5000) eaa., mutta Aigeianmeren seudulla viininvalmistuksen arvioidaan yleistyneen vasta varhaispronssikaudella 3. vuosituhannen lopulla eaa.
Tutkijat varmistivat kokeellisesti, etteivät kuvissa näkyvät kuori-siementähteet olleet ennen tulipaloa rusinoita eivätkä tuoreita rypäleitä vaan puristusjäämiä. Siementen rakenne osoittaa, että kyseessä on villi (Vitis vinifera sylvestris) tai hyvin varhainen viljelty viinirypäle. Juoma olisi meidän makuumme karvasta ja tanniinista, mutta jo Dikili Tashin asukkaat olisivat voineet makeuttaa sitä hunajalla tai viikunoilla. Viininvalmistus on voinut alkaa jo ennen viininviljelyn yleistymistä, ja se, kuten moni muukin innovaatio, on ehkä keksitty itsenäisesti eri paikoissa.
|
|
MennytAika,Suosikit 19.5.2007 13:19 Lähde Grape-pressings from northern Greece: the earliest wine in the Aegean? Valamoti (Aristotle University of Thessaloniki, Greece, author of correspondence), Mangafa, Koukouli-Chrysanthaki, Malamidou. Antiquity 81 (2007): 54:61. Kuva Soultana Maria Valamoti |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|