|
|
|
|
|
|
Bio
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Säteilyä kestävän bakteerin arvoitus ratkaistu?
Mangaani suojelee DNA:ta korjaavia proteiineja.
|
Deinococcus radiodurans on sisukas: se selviytyy ionisoivasta säteilyannoksesta, josta 1/2000 riittäisi tappamaan ihmisen. Mutta miten se korjaa säteilyn tuhoamaa DNA:ta, kun säteilyn pitäisi vaurioittaa myös korjauksessa tarvittavia entsyymejä (proteiineja). Selitys lienee solun rauta- ja mangaanipitoisuuksissa. Säteilyä parhaiten kestävissä soluissa on 300 kertaa enemmän mangaania ja 3 kertaa vähemmän rautaa kuin säteilyä huonoiten kestävissä soluissa. Bakteerilla ei siis ole erityistä DNA:n korjausmekanismia, vaan mangaanin (II) avulla se ”neutralisoi” säteilyssä muodostuvia aineita (etenkin proteiineja tuhoavaa superoksidiradikaalia, joka on yksi säteilyssä muodostuvista reaktiivisista happilajeista) ja niin suojelee proteiineja oksidatiiviselta stressiltä. Ehjinä säilyvät proteiinit puolestaan korjaavat säteilyn vaurioittaman DNA:n. |
|
Bio 21.4.2007 17:39 Lähde Gross L (2007) Paradox Resolved? The Strange Case of the Radiation-Resistant Bacteria. PLoS Biol 5(4): e108 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|